Sananvapauden tarina alkaa Valoa Festivalilta

”Sillä sananvapaus on kuin jää. Oikein käytettynä se on vahva perusta, mutta muuttuessaan se haurastuu ja liukenee maahan kuin vesi.”

Kuva: Kyösti Karila

Pirkanmaan festivaalit juhlivat satavuotista Suomea ”Sananvapauden tarina” -teeman kautta. Tämän vuoden aikana 27 eri Pirfestin jäsentapahtumaa toteuttavat kukin oman näkemyksensä sananvapaudesta osana omaa ohjelmaansa. Valoa Festivalilla on kunnia kääntää tämän tarinan ensimmäinen sivu tulevana viikonloppuna.

Valoa Festivalin perjantai-illasta lähtien festivaalivieraat ja kaupunkilaiset pääsevät tutkimaan Vanhan kirjastotalon puistoon pystytettävää installaatiota. Se koostuu filosofien kirjoittamia tekstejä sisältävistä jääveistoksista ja jatkaa näin ollen tapahtumamme perinteitä. Monille tamperelaisille Valoa Festival merkitsee nimittäin musiikkiohjelmistonsa lisäksi myös jäätaidetta.

Installaation tekemiseen ovat osallistuneet FT Sami Syrjämäki, kriittisen ajattelun opettamista ja demokratiakasvatusta tutkinut kasvatusfilosofi Tuukka Tomperi sekä tietokirjailija ja BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde.

Tapasimme jälkimmäisenä mainitun Ravintola 931:n avarissa tiloissa juuri ennen tapahtumaviikonloppua. Vuonna 2008 filosofian tohtoriksi väitelleen, Lempäälään asettuneen Lähteen uran yksi keskeisimpiä teemoja on ollut luontokäsitysten tarkastelu niin julkisessa keskustelussa kuin tieteessä.

Ville Lähde, mikä sai sinut hyppäämään mukaan Valoa Festivalin installaatioon?
Varmaankin se, että olin juuri kirjoittanut vuoden 2015 lopulla ilmestyneen kirjan (”Paljon liikkuvia osia”, Savukeidas), joka käsitteli julkisen keskustelun ongelmia, vastakkainasetteluita sekä yksinkertaistuksia. Ja nimenomaan sananvapauskeskustelu on siellä isossa asemassa.

Haluaisitko avata installaation sanomaa enemmän tai kommentoida tässä yhteydessä sananvapautta yleisesti?
Tärkeää tässä hetkessä on, että sananvapaudesta puhuttaessa pitää muistaa se miten sanat ja tekstit eivät ole pelkästään pintatasoja, vaan ne ovat aina myös tekoja. Niiden taustalla on myös usein pyrkimyksiä: yhtäältä tiedottaa, kasvattaa, opettaa tai väitellä. Mutta myös loukata, hyökätä tai vahingoittaa ihmisiä. Ajatus siitä, että sananvapaus voisi olla täysin absoluuttinen on naiivi, koska silloin ohitetaan sanojen teko-luonne.

Toisaalta täytyy olla myös äärimmäisen tarkkana ja varuillaan sananvapauden rajoittamisen kanssa. Tarvitsemme tekoja ja joskus tarvitaan myös loukkaamista. Sananvapauskeskustelu sekaantuu helposti tällaiseen loukkaantumisen, suivaantumisen ja närkästymisen kulttuuriin. Jos ajatellaan vaikka suhdetta uskontoon, niin joskus uskontojen hyökkäävä kritiikki voi olla olennaista, mutta yhtä lailla myös naamioituja hyökkäyksiä ihmisiä kohtaan. Jos puolestetaan jotain uskontoa, niin voidaan vahingossa päätyä puolustamaan sen vanhoillisia muotoja.

Olennainen asia ei ole se, että pelkästään katsotaan formaalia tai muodollista sananvapauden moraalia sekä lainsäädäntöä, vaan kuka puhuu, missä ja mitä tarkoitusta varten. Se on osa meidän kaikkien politiikkaa.

Miten olette koonneet tekstit installaatiota varten?
Jokainen meistä kolmesta on omilla tahoillaan kirjoittanut aiheesta. Sami on kirjoittanut käsitehistorian näkökulmasta paljon vapaudesta. Tuukka puolestaan on kasvatus- ja opetusfilosofian kautta ollut tekemisissä näiden kanssa. Löydettiin hedelmällisesti kolme eri näkökulmaa, vaikka olemme tietysti pallotelleet ajatuksia keskenämme.

Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi Ville Lähteen, Tuukka Tomperin ja Sami Syrjämäen ajatuksien äärelle Vanhan kirjastotalon puistoon!